tiistaina, heinäkuuta 7

TYÖKAVERUUDESTA

Somettomia päiviä: 2
Kaverikohtaamisia tänään: 0
Päivän palaute: Ulkomainen työkaveri kertoo iloitsevansa töihinpaluustani

_____

Toinen päivä. Kärsinkö somettomuuden vieroitusoireista? Ehkä hiukan. Olenko yksinäinen? Enpä oikeastaan.

Tämä päivä kun on samalla toinen työpäiväni kolmen viikon kesälomaputken jälkeen. Tilanne mutkistaa analyysia. Kuinka minä voisin tuntea itseni sosiaalisesti vajaaksi, kun työpäivä on kymmentuntinen, kokouksia siinä kolmetoista ja niissä kohtaamiani ihmisiä melkein kolmekymmentä. Samalla tiedän että olen tässä keskellä toista isoa sosiaalisen kommunikaation probleemaa somen lisäksi. Mikäli sanon, että somessa kohtaaminen ei ole oikeaa ystävyyttä, ei sitä ole myöskään työssä kohtaaminen. Molemmat pitävät toki sisällään poikkeuksia. Sometuttavuuksiin voi kuulua, ja usein kuuluukin, erinomaisen läheisiä ystäviä, jopa ihan niitä sydänsellaisia. Myös työkavereista voi kasvaa ystäviä, joihin jää pysyvä suhde vielä senkin jälkeen, kun yhteinen työpaikka lakkaa olemasta päivittäinen temmellyskenttä. Minullekin on käynyt näin. Yleistä se ei kuitenkaan ole, väitän.

Olen työskennellyt viisikymmentäkolmevuotisen elämäni aikana yhdeksässä eri työpaikassa. Näistä neljän kohdalta voin sanoa itselleni jääneen kaverisuhteen, joka on jollakin tapaa jatkunut oikeiden tapaamisten merkeissä työsuhteen loputtua. Muutama näistä entisistä työkavereista kuuluu jopa siihen vähälukuiseen rakkaiden ystävien joukkoon.

Kaikilta työpaikalta on minulle kuitenkin jäänyt facebook-tuttavuuksia. Jopa niiltä ensimmäisiltä kesätyöpaikoilta löytyy muutama, vaikka sosiaalinen media oli tuolloin vasta haave kehittäjiensä silmäluomen alla.

Josko pystyn laskemaan työpaikoilta jääneet ”oikeat” ystävät kahden käden sormilla, kuinkakohan monta sormea tarvittaisiin työpaikoilta jääneisiin naamakirjakavereihin. On ihan pakko mennä laskemaan tämä numero facebook-tililtäni pullauttamasta arkistosta.

Kaikkien entisten ja nykyisten työkavereideni laskemiseksi naamakirjasta tarvitsen molemman käden kaikki sormet yli kolmekymmentä kertaa. Se on paljon se. Ystävyydeksi en näitä satoja kavereita kuitenkaan laske. Kaivata saatan heitä siitä huolimatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti