RYHMIÄ

Somettomia päiviä: 22
Kaverikohtaamisia tänään: 0
Päivän palaute: Kehun työkaverini Ultra Bran keltaista sadetakkia

_____

Palaan aamulennolla pääkaupunkiseudulle. Juna vie lentokentältä työpaikalle. Mies laittaa viestiä. Olemme miettineet, miten lapinkylästämme voisi löytää jonkun, joka myisi hilloja. Niitä on tänä vuonna paljon. Mutta itse ei ehdi taikka pysty tarpomaan soilla massiivisaaliiseen saakka. Tässäkin facebook olisi ollut oiva apu.

Minä kuuluin naamakirjassa uskomattoman moneen ryhmään. Osa niistä oli aktiivisia, osa hiljaisia. Osa toi minulle tarvittavaa tietoa, osan sisältö oli lähinnä huvittavaa luettavaa. Sain ryhmistä vinkkejä kivoihin tv-ohjelmiin, kuulin uuden taloyhtiömme tapahtumista ja pääsin seuraamaan koiramme sisarusten edesottamuksia metsästyskokeissa.

Vaikka useampikin ryhmä herättää minussa kaipuuta, voinen hyvin elää ilman niitä. Elinhän minä ennenkin.

Lapin kyläyhteisömme facebook-ryhmä herättää kuitenkin suurimmat tunteet. Juuri sinne haluaisin postata tänään kysymyksen, myykö joku kylillä hilloja.

Huomaan lähteväni pohtimaan, uskaltaisinko venyttää hiukan haasteeni rajoja. En toki palaisi someen, mutta ilmoittaisin facebookiin Lapin talomme sen omalla nimellä ja pyytäisin sille lupaa tulla hyväksytyksi kyläyhteisömme ryhmään. Olen jo avaamassa tietokonetta, mutta käteni pysähtyy ennen power-kytkintä. Muita voin huijata, mutta itseäni en.