KIRJOJA

Somettomia päiviä: 44
Kaverikohtaamisia tänään: 1
Päivän palaute: Työkaveri kehuu tekemiäni PowerPoint-dioja

_____

Olen koukuttunut äänikirjoihin. En vertaa niitä paperisiin, joita molemmat kotini ovat pullollaan. Ne ovat minulle kokonaan eri tuote. Äänikirjat ovat nostaneet kirjallisuuden uudelle tasolle. Kun kirjakirjan lukeminen vaatii oman hetkensä, on se heltisessä elämänvaiheessa usein iltainen nukkumaanmeno sängyllä. Tämä taas tarkoittaa, ettei kirja etene kuin maksimissaan pari sivua päivässä. Äänikirjaa voi sen sijaan kuunnella vaikka siivotessa, tiskatessa, autossa ja pyörän päällä.

Minä olen työmatkapyöräilijä. Jo useamman vuoden ajan olen joka arkipäivä kuunnellut äänikirjoja polkumatkalla molempiin suuntiin. Kun kirja on hyvä, voi että sitä ihanaa odotuksen tunnetta, kun työpäivä on päättymässä ja pääsee kirjan pariin.

Tänään loppuunkuuntelemani Rosa Liksomin Everstinna oli juuri tuollainen hyvä kirja. Myös lukija oli erinomainen. Äänikirjassa sillä on merkitystä. Anna Saksman osaa lappinsa. Edellinen kirja, jonka hänen lukemanaan kuuntelin, oli Pienen hauen pyydystys. Se vasta erinomainen kirja olikin.

Tänään olisin postannut someen kuvan Everstinnan kannesta ja kehunut sitä vuolaasti omin sanoin. Aivan kuten tein aiemmin Pienen hauen pyydystyksen kanssa. Surukseni postaukseni ei saisi kovinkaan montaa tykkäystä. Mikään kirjavinkkaukseni ei ole saanut. Ei sikäli että henkilökohtaisesti tällä olisi ollut minulle suurtakaan merkitystä. Mutta itse olisin kovin mielelläni kuullut muiden kirjasuosituksia. Niitä ei oikein koskaan tullut minun feediini. Facebook ei selvästikään ollut alusta, joka tuki tällaisia postauksia. Ei edes minun kaveripiirissäni, jossa yli kolmasosa porukasta oli kirjoittavaa sakkia. Harmi.